Asiakas istuu fysioterapeutin vastaanotolla ja pyörittelee hartioitaan.

”En ole ehtinyt venytellä viime aikoina.”

Fysioterapeutti nyökkää. Tämä lause on tuttu. Samalla hänen mieleensä nousee tuttu ajatus: Miksi jo valmiiksi ylityöllistettyä lihasta pitäisi venyttää lisää? Vielä enemmän häntä kuitenkin kiinnostaa toinen kysymys: Miksi niin moni ajattelee näin?

Venyttely voi hetkellisesti helpottaa oloa ja lisätä rentouden tunnetta. Se voi rauhoittaa hermostoa ja tuntua kehossa miellyttävältä. Venyttelyssä ei siis ole mitään väärää, mutta yksinään se harvoin ratkaisee ongelman. Usein ihminen toimii kehonsa ohjaamana, vaikka ei osaisi selittää miksi. Keho kertoo omalla tavallaan, mikä tuntuu turvalliselta ja mikä helpottaa oloa.

Mitä keho oikeasti tarvitsee?

Vastaanotolla pysähdymme usein tämän kysymyksen äärelle.

Yllättävän moni asiakas on jo tiedostamattaan tehnyt kehonsa kannalta oikeita asioita. Keho antaa jatkuvasti viestejä kuormituksesta, palautumisen tarpeesta ja siitä, millainen liike tuntuu hyvältä. Näiden viestien tunnistaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa.

Miten voisimme oppia kuuntelemaan kehoa paremmin ja samalla luottamaan siihen?

Parhaimmillaan fysioterapia antaa vastauksia siihen, miksi keho kipuilee ja mitä sille kannattaa tehdä. Vielä tärkeämpää on, että se antaa ihmiselle varmuuden liikkua ilman turhaa pelkoa. Silloin asiakas ei ole enää jatkuvasti avun varassa, vaan oman kehonsa paras asiantuntija.

Lopulta kukaan muu ei voi täysin tietää, miltä toisen kipu tuntuu tai mitä se hänen arjessaan tarkoittaa. Siksi tärkein tavoite on, että ihminen oppii itse ymmärtämään omaa kehoaan ja tekemään sen pohjalta hyviä ratkaisuja.

Miksi fysioterapiassa liikutaan lähes aina?

Oli fysioterapiaan hakeutumisen syy mikä tahansa, ohjeet liittyvät lähes aina liikkeeseen. Jos jotakin kehon osaa ei voida liikuttaa esimerkiksi vamman tai kipsin vuoksi, voidaan lähes aina liikuttaa jotakin muuta.

Tällä on merkitystä, sillä liike ylläpitää kudosten aineenvaihduntaa, verenkiertoa, hermoston toimintaa ja lihasten aktiivisuutta. Se auttaa kehoa palautumaan ja säilyttämään toimintakykyä myös silloin, kun jokin alue tarvitsee lepoa.

Sama ajatus pätee myös silloin, kun varsinaista vammaa ei ole.

Liike ei ole pelkästään kuntoutuksen väline, vaan myös yksi tehokkaimmista tavoista ennaltaehkäistä tulevia vaivoja. Silti fysioterapiaan hakeudutaan usein vasta silloin, kun kipu tai toimintakyvyn heikkeneminen alkaa haitata arkea.

Mutta mitä jos pienellä määrällä oikeanlaista liikettä voisi ehkäistä oireiden syntymistä jo etukäteen?

Pienillä teoilla suuri vaikutus

Haasteena on usein se, ettei moni tiedä, mitä kehon aluetta pitäisi harjoittaa tai mitkä rakenteet kuormittuvat eniten juuri omassa arjessa. Tuki- ja liikuntaelinvaivat kehittyvät harvoin yhdessä yössä. Usein taustalla on pitkään jatkunut yksipuolinen kuormitus, vähäinen liike tai palautumisen puute.

Siksi ennaltaehkäisy kannattaa aloittaa jo ennen ensimmäisiä oireita.

Näiden ajatusten pohjalta syntyi Fysiokurssi.

Ajatus oli yksinkertainen: entä jos oman kehon huoltamisesta voisi tehdä luontevan osan arkea? Ei tuntien harjoituksia tai monimutkaisia ohjelmia, vaan lyhyitä ja selkeitä harjoitteita niille kehon alueille, jotka kuormittuvat eniten esimerkiksi istumatyössä, fyysisessä työssä tai aktiivisessa harrastamisessa.

Tavoitteena ei ole täydellinen suorittaminen, vaan säännöllinen pieni liike, jolla voi olla suuri vaikutus pitkällä aikavälillä.

Me uskomme, että kehon huoltamisen pitäisi olla yhtä tavallista kuin hampaiden harjaamisen. Ei vasta silloin, kun kipu pakottaa pysähtymään, vaan jo ennen sitä.

Jos pienestä päivittäisestä liikkeestä tulee tapa, keho kiittää siitä vielä vuosienkin päästä.

Siihen ajatukseen myös Fysiokurssi perustuu.