”Teen kyllä nämä harjoitteet, mutta en oikein tiedä, teenkö ne oikein.”

Tämä on yksi hyvin tavallinen ajatus, jonka kuulemme asiakkaiden pohtivan. Ja ymmärrämme hyvin, miksi.

Kun fysioterapeutti näyttää vastaanotolla harjoitteen, liike voi näyttää yksinkertaiselta. Kotona tilanne voi kuitenkin olla toinen. Miten juuri minun pitäisi liikkua? Kuinka pitkälle? Pitäisikö liikkeen tuntua jossain? Entä jos teen sen väärin?

Harjoittelussa ei kuitenkaan kannata pelätä väärin tekemistä.

Harjoittelu on ennen kaikkea oppimista. Liikettä ei tarvitse osata täydellisesti heti ensimmäisellä kerralla. Olennaisempaa on aloittaa, kuunnella omaa kehoa ja opetella vähitellen löytämään itselle sopiva tapa tehdä harjoite.

Harjoite ei ole kaikille täysin samanlainen

Fysioterapiassa sama harjoite voi sopia usealle ihmiselle, mutta se ei välttämättä tarkoita, että kaikki tekevät sen täsmälleen samalla tavalla.

Jokaisen lähtökohdat ovat erilaiset; oma anatomia, liikkuvuus, toimintakyky, motivaatio jne.

Liikelaajuutta voidaan muuttaa, toistojen määrää säätää tai harjoitteen vaativuutta helpottaa tai lisätä. Myös harjoitteen tekemisen asentoa voidaan muokata.

Siksi harjoittelussa ei ole tarkoitus tavoitella yhtä ainoaa ”täydellistä” suoritusta. Tavoitteena on löytää sinulle sopiva tapa tehdä harjoite.

Jos jokin liike tuntuu epävarmalta, sattuu tai herättää kysymyksiä, asia kannattaa ottaa puheeksi fysioterapeutin kanssa. Harjoitteita voidaan tarkistaa yhdessä ja tarvittaessa muokata.

Palaute auttaa oppimaan

Ohjaus ja palaute ovat tärkeä osa fysioterapiaa. Jos et ole varma, teetkö harjoitteen oikein, sinun ei tarvitse jäädä asian kanssa yksin.

Fysioterapeutti voi esimerkiksi tarkistaa liikkeen suoritustekniikan, antaa siitä palautetta ja auttaa löytämään paremman tavan tehdä harjoite. Joskus pienikin muutos liikkeessä voi tehdä harjoittelusta selkeämpää ja miellyttävämpää.

Myös oma tuntemus on tärkeä osa harjoittelua. Mitä enemmän harjoittelet, sitä paremmin opit tunnistamaan, miltä liike tuntuu ja milloin sitä kannattaa muokata.

Kannustamisella on väliä

Harjoittelussa onnistuminen ei ole pelkästään oikean liikeradan löytämistä. Myös sillä on merkitystä, millä mielellä harjoitteita tehdään.

Jos harjoitteluun liittyy jatkuva epäonnistumisen tai kivun pelko, liikkeelle lähteminen voi tuntua vaikealta. Siksi fysioterapiassa pitäisi mielestämme aina olla tilaa myös kannustamiselle.

Sinun ei tarvitse osata kaikkea valmiiksi.

On ihan sallittua tehdä harjoite aluksi vähän kömpelösti, kysyä uudelleen tai pyytää fysioterapeuttia näyttämään liikkeen vielä kerran. Harjoittelun tarkoitus ei ole testata, osaatko tehdä liikkeen täydellisesti. Sen tarkoitus on auttaa sinua etenemään kohti parempaa toimintakykyä ja hyvinvointia. 

Entä Fysiokurssi?

Fysiokurssin harjoitteet on suunniteltu niin, että niiden ohjeistus on mahdollisimman selkeä ja harjoitteet helppoja toteuttaa kotona ilman erityisiä välineitä.

Silti jokaisen keho ja lähtötilanne ovat erilaisia.

Fysiokurssi ei korvaa yksilöllistä fysioterapeutin arviota silloin, kun siihen on tarvetta, esimerkiksi trauman jälkeen. Jos jokin harjoite mietityttää tai oireesi muuttuvat, kysy!

Meidän harjoitteemme on suunniteltu niin, että sinun ei tarvitse miettiä, pystytkö. Videoiden vahvuus on siinä, että pystyt ajasta ja paikasta riippumattomasti katsomaan ohjetta uudelleen ja uudelleen.

Harjoittelun ei tarvitse olla täydellistä. Sen pitää olla sopivaa, turvallista ja sellaista, että siitä on mahdollista tehdä itselleen tapa.

Ja joskus kaikkein tärkeintä on vain aloittaa. 

Haluatko lukea lisää? Tutkitun tiedon lukusuosituksia:

Tieteellisen seurannan näkökulmasta usko omaan tekemiseen ja sen merkityksestä suosittelemme lukemaan esimerkiksi:

Areerak, K., Waongenngarm, P. & Janwantanakul, P. (2021). Factors associated with exercise adherence to prevent or treat neck and low back pain: A systematic review. Musculoskeletal Science and Practice, 52, 102333. 

Tutkimus, kuinka digitaalinen fysioterapia voi tukea terapeuttisten harjoitteiden toteuttamista tehtiin laajalla tutkimuksella. Tutkimuksissa digitaalisten kuntoutusohjelmien on havaittu voivan parantaa harjoitteluun sitoutumista erityisesti keskipitkällä aikavälillä. 

Zhang, Z.-Y., Tian, L., He, K., Xu, L., Wang, X.-Q., Huang, L., Yi, J. & Liu, Z.-L. (2022). Digital rehabilitation programs improve therapeutic exercise adherence for patients with musculoskeletal conditions: A systematic review with meta-analysis. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy, 52(11), 726–739. 

Voiko verkkokurssi toimia? Aihetta on tutkittu esimerkiksi tässä katsauksessa:

Chester, R., Daniell, H., Belderson, P., Wong, C., Kinsella, P., McLean, S., Hill, J., Banerjee, A. & Naughton, F. 2023. Behaviour Change Techniques to promote self-management and home exercise adherence for people attending physiotherapy with musculoskeletal conditions: A scoping review and mapping exercise. Musculoskeletal Science and Practice 66, 102776.

Johtopäätös on, että hyvä verkkokurssi ei tarvitse jatkuvaa henkilökohtaista palautetta ollakseen hyödyllinen. Sen pitää antaa asiakkaalle riittävän selkeä ohje siitä, mitä tehdään ja miten se tehdään, sekä tukea tunnetta siitä, että harjoittelusta selviytyy.